Uusi vuosi. Uusi mahdollisuus

Edessä uusi vuosi ja uusi mahdollisuus rakastaa itseään ja pitää huolta, aiempaa paremmin, omasta hyvinvoinnista. En varsinaisesti ole pitänyt tapanani tehdä uuden vuoden lupauksia, niiden toteuttaminen kun tahtoo olla varsin hankalaa. Nyt ajattelin tehdä poikkeuksen ja luvata itselleni rakastaa itseäni enemmän ja tehdä unelmista, ainakin yhdestä, totta.

”Elämämme seikkailu vasta alkaa, kun alamme rakastaa itseämme tinkimättömästi, sillä me itse olemme ne ainoat ihmiset, joiden kanssa meidän täytyy vääjäämättä elää koko elämämme. Itsensä rakastaminen tapahtuu ennen muuta silloin, kun hyväksymme keitä olemme. Virheemme ja onnistumisemme sekä valoisat ja pimeät puolemme.” www.askelterveyteen.com

Oman hyvinvointini edistämiseksi olen ottanut vastaan huikean neljän viikon haasteen, jossa luvataan auttaa osallistujat elämänmuutoksen alkuun!  LEVEL10 kutsuu, tälle on tilausta! Alkutestaus ei ollut kovin mairitteleva. Kehoni iästä ehdin jo innostua, 50v, kunnes henkilökohtainen koutsini kertoi, ettei laitteisto todennäköisesti tunnista sitä korkeampaa kehon ikää. Mitä, mitä? Odotan mielenkiinnolla henkilökohtaista koutsausta ruokavalion ja liikunnan suhteen, ainakin tukijoukot ovat innostavat ja ammattitaitoiset.

Mutta miksi juuri nyt innostus moiseen elämäntapamuutokseen? 

Syy on varsin yksinkertainen.Toive säilyttää mahdollisuus nauttia elämästä ja itselle tärkeistä asioista jotakuinkin terveenä ja hyvinvoivana. Tunnen itseäni sen verran, että tiedän tarvitsevani ryhmän tukea muutoksen toteuttamiseen. Olen varsin hyvä huijaamaan itseäni liikkumisen ja herkuttelun suhteen. Ei ole pakko, jos ei huvita! Tiedän myös, että ikä tekee tehtävänsä, keho rapistuu kiihtyvää tahtia, jos ei itse sitä mitenkään jarruttele.

”Sitä kumartuu sitomaan kengännauhojaan ja pohtii, mitä muuta voisi tehdä, kun nyt kerran on valmiiksi alhaalla.”  George Burns

Henkilökohtaisen unelmani toteuttaminen vaatii hyvää kuntoa, turhasta ylipainosta kuormittumattomia jalkoja ja oman mukavuusalueen ylittämistä sekä sinnikkyyttä ja seikkailumieltä.

Kumppaninkin matkalle haluan. Olen heittänyt haasteen muutamalle ystävälle, katsotaan innostuuko kukaan. Olen usean vuoden ajan haaveillut mahdollisuudesta lähteä vaellusmatkalle.

Toiveenani on osallistua pyhiinvaellukselle Sarriasta Santiago de Compostelaan.

Ranskalainen tie ”Camino Frances” on tunnetuin yli tuhat vuotta vanhoista vaellusreiteistä Santiago de Compostelan katedraaliin, apostoli Jaakobin haudalle, jonne Sarriasta vaelletaan reitin viimeiset sata kilometriä. Reitti kulkee mainosten mukaan idyllisissä Galician maakunnan luonnonmaisemissa, tammimetsissä, viinialueiden ja niittyjen reunoilla läpi ihastuttavien keskiaikaisten maalaiskylien. Kiirettä ei ole, ei matkalla eikä matkalle lähdössä. Jos ei tänä vuonna niin ehkä seuraavana. Matkan tarkoituksena on viedä apostoli Jaakobin haudalle kivi ja sen mukana henkilökohtainen ”syntisäkki”. Kivenkin olen valinnut, joten valmistelut ovat hyvällä mallilla!

Jos ei tänä vuonna Compostelaan niin ainahan vaellusmatkan voi toteuttaa myös koti-Suomessa, Tunturi-Lappi tarjoaa siihen loistavat puitteet. Kohteena Pallastunturin alue on varteenotettava vaihtoehto itsenäisen Suomen juhlavuonna. Tälle hyvälle kakkosvaihtoehdolle on jo matkakumppani valmiina!