Leivän teko on taidetta

Perinteitä vaalien syntyy hapanleipä Päivänkämmenellä. 

Hapanleivän valmistuksessa käyttämäni juuri on alkujaan anoppini, Aino-mummon, taikinasta ja pienen juurimöykyn olen aina säilönyt pakkaseen leivän teon yhteydessä seuraavaa kertaa odottamaan. 

Varsinainen jauhopeukalohan minä en ole, mutta ihminen oppii, kun jaksaa harjoitella eikä masennu siitä, ettei aina onnistu, koska onnistuminen ei todella ole taattu tässäkään lajissa.  Tosin Aino-mummon opissa kehkeytyi poropeukalostakin jauhopeukalo, jos malttoi katsoa ja kuunnella ja painoi opit mieleensä.

Juholan tuvassa tuoksui vasta paistettu ruisleipä kerran viikossa. Lauantaina paistettiin piirakat ja pullat ja valmistettiin viikonlopun ruuat. Karjalanpaisti ja perunalaatikko, voisiko parempaa olla. Perheemme mieliruokia edelleen.

Pelasimme muinoin ystävien kanssa telkkarista tuttua Tuttu juttu-peliä ja kovasti herätti hilpeyttä vastaukseni kysymykseen ”Mikä ruoka miehesi olisi”. Vastasin ja ihan oikein perunalaatikko.

Mutta asiaan eli hapanleivän tekoon. Vaikka leivän valmistumiseen vierähtää lähes vuorokausi ei se ole kovin suuritöistä, suuremmaksi osaksihan se valmistuu itsestään. Tässä teille, ei niin vakavasti otettava, ohje kokeiltavaksi.

• Puut kannattaa ottaa lämpiämään edellisenä iltana ja leivän juuri pakkasesta jo päivällä sulamaan rauhassa huoneen lämpöön
• Laita leivän juuri likoamaan reilu käden lämpöiseen veteen illansuussa
• Lisää vettä puolisen litraa leipää kohti ja ruisjauhoja sakeaksi velliksi asti
•  Sekoittele muutaman kerran ohi kulkiessasi ja anna seoksen levätä peitettynä yön yli
•  Tuoksuttele aamulla kuplivaa seosta, pitäisi tuntua hapan leivän haju nenässä
•  Lisää ruisjauhoja niin, että velli muuttuu paksuksi puuroksi,  tässä vaiheessa on hyvä muistaa suola, itse laitan vajaan ruokalusikallisen leipää kohti, ehkä himppu liikaa ollakseen terveellistä, mutta....
• Nyt on taikinaan lisätty ns. nostatusjauhot ja parin tunnin verran lepoa liinan alla tarvitaan jälleen
• Parin tunnin kuluttua uuni tulille ja alustamaan taikinaa ruisjauhoilla ja vähän vehnäjauhoillakin sitkoa antamaan, alusta taikinaa niin pitkään, että riittää
• Kun uuni on hiilillä, pitäisi taikinan olla sopivasti kohonnut ja pääset leipomaan
• Jaa taikina osiin ja ja heittele hellävaraisesti taikinaa pöytää vasten, pyörittele taikinasta kartio, paina kevyesti päältä ja leipä on valmis
• Pienet kakkaraleivät ovat mieluisia niille, jotka rakastavat leivän kuorta, niissähän sitä on joka puolella ja ne paistuvat hyvin myös sähköuunissa
• Peitä leivät liinan alle liikkumaan ja odottelee taas reilu puolisen tuntia
• Työnnä hiilet ja puhaltele tai pesaise arina vastalla puhtaaksi, uuni on sopivan lämmin, kun kärsit pyöräyttää kättäsi hyvin uunissa muutaman kerran, toinen tapa on heittää arinalle ruisjauhoja, jos ne paahtuvat kauniin ruskeiksi on uuni sopivan lämmin
• Siirrä leivät uuniin paljaalle arinalle ja liikuta ne paistamisen puolivälissä eli vaihda takaa eteen ja päinvastoin
• Leivät ovat kypsiä, kun pohja kivasti kumajaa, kun koputtelet sitä, siihen vierähtää aikaa tunnin verran, jonka jälkeen nosta leivät liinan alle lepäämään
• Testaa tulos maistelemalla voin kanssa
• Jos emäntä jäi kuoren alle, mistä merkkinä kuori leikatessa irtoaa, älä masennu, muista, että maku ratkaisee ja ensi kerralla onnistut varmasti

Tuoksu tuvassa on varmasti hyvä!

”Tuskin missään maailmassa
on kuin meidän mummolassa,
kukat kukkii, päivä paistaa,
herkkuja saa paljon maistaa.”