Kirje Isälle

Hei Isukka, tervehdin Sinua lapsuudesta tutulla kutsumanimellä. Yli puoli vuosisataa on mennyt viimeisestä tapaamisestamme. Olin pieni tyttö sinun kuollessa, hautajaisiasi vietettiin minun täyttäessä kymmenen vuotta. Kovin paljon en tuosta päivästä muista mutta jotain kuitenkin. Minulla on muistikuva, että jännitin kovasti ja että siirryimme linja-autolla siunaustilaisuudesta hautausmaalle. Siihen aikaan ei yksityisautoilu ollut tavallista, ei varsinkaan sukumme eikä tuttaviemme keskuudessa. Toiset itkivät, minä ihmettelin.

Muutenkin yhteiset muistot ensimmäisen kymmenen elinvuoteni ajalta ovat vähäiset. Olit paljon matkatöissä ja kotona ollessasi vietit aikaa ystävien seurassa tai kalalla, kova kalamies kun olit.

Äiti kertoi aikoinaan ilahtuneensa, kun pyysit häntä eräänä talvisena sunnuntaina kävelemään Karkulahden maisemiin. Jäälle päästyä kaivoit tutun nahkatakkisi taskusta pilkkivehkeet ja kyykistyit valmiiksi kairattujen pilkkiavantojen äärelle kaloja narraamaan. Olisihan se pitänyt arvata.

Osa omista muistoistani on varmaan kuvien ja toisten ihmisten kertomaa. Olen antanut itseni ymmärtää iso-siskon kertomana olleeni varsin huoleton, omissa leikeissä viihtyvä likka, jolla oli kyky sulkea ympäröivä maailma ulkopuolelle. Ei siihen aikaan tainnut kovin tavallista olla, että lapset ja vanhemmat olisivat touhunneet keskenään. Aikuisilla oli aikuisten velvollisuudet ja lapset viettivät aikaa sisarusten ja kavereiden kanssa omissa puuhissaan.

Olit tulisieluinen, äkkipikainen mies. Jos asiat eivät sujuneet mielesi mukaan, se huomattiin. Kun kellarin ovi ei auennut suosiolla, matto mokoma oli esteenä, löytyivät kaikki talon matot ulkoa tuulettumasta tullessamme äidin kanssa kotiin. Jotain olen tuosta tulisieluisuudestasi perinyt, joskin ehkä äidiltä paremmat hallintalaitteet. Olen joskus leikkisästi sanonutkin Isä Ivarin istuvan olkapäällä, kun oikein ottaa pattiin ja tekisi mieli riehua. Toisten huomauttaessa siitä minulle, harmistun, koska se on meidän yhteinen, sisäpiirin juttu eikä muilla ole tarvetta sillä naljailla.  Olit komea, ryhdikäs mies ja minun on pakko tunnustaa, että olin siskolleni kateellinen, hän kun oli perinyt sinulta nuo ulkoiset ominaisuudet.

Viimeiseltä vuodelta on joitakin muistoja, vietithän silloin aikaa enemmän kotona, olit jättänyt kuningas alkoholin käytön ja perheestä oli tullut sinulle tärkein asia.

Eräänä päivänä koulun jälkeen sinun lepäillessä kammarin sängyssä ja minun tehdessä läksyjä keittiön pöydän ääressä, ihmettelin naapurin pojan viihtymistä oman kotinsa keittiön ikkunan ääressä. Naureskellen epäilit hänen viihtyvän siellä minun takia, olisikohan lapsellista ihastusta ilmassa. Kylläpä oli mieluisa tulkinta. Lapsuuden jouluihin liittyvät muistot ovat tärkeitä. Toit kotiin tuliaisiksi laatikon mandariineja jouluherkuiksi. Vieläkin mandariinit tuoksuvat lapsuuden joululle. Ainoa lahja, jonka muistan sinulle antaneeni, oli lasinen, vihreä tuhkakuppi, johon ihastuit yhtä paljon kuin antajakin. Olit tupakkimies ja tuoksuit Työmies-tupakalle. Kiitinköhän koskaan tarpeeksi, tuskinpa vain.

Viimeisen vuoden aikana kunnostit hankkimaasi puista moottorivenettä ja ajatuksissasi oli varmasti tulevana kesänä tehdä saarireissuja koko perheen voimin. Äitienpäivän aamuna läksit etukäteen rannalle ennen yhteistä moottoriajelua kokemaan verkkoja. Emme ennättäneet mukaan. Sairauskohtaus yllätti ja menehdyit tutulla rannalla. Syntymästäsi tuli kuluneeksi tänä vuonna 105 vuotta.

Viime vuosien aikana olet ollut usein muistoissani, iän myötä muistojen merkitys kasvaa. Olen toivonut, että olisimme tunteneet paremmin ja että lapsenikin olisivat saaneet tutustua sinuun. Kalakavereita ei olisi sinulta puuttunut. Minun maailmassa olet mukana muistoissa. Maailma on muuttunut paljon lapsuuden ajoista. Tänä päivänä puhutaan paljon Isänpäivän merkityksestä ja on jopa pohdittu sen nimen muuttamista läheistenpäiväksi. Sinun elinaikanasi ei Isänpäivää vietetty, mutta tulevana sunnuntaina nostamme lipun kotipihan salkoon Sinun ja muidenkin Isien kunniaksi ja kynttilät syttyvät pois nukkuneiden Isien haudoilla.