Kun autokuume iskee

Kun autokuume iskee, on peli menetetty. Tunnista oireet!

Kun mies ensimmäisen kerran lausuu, että auto pitäisi kohtapuolin vaihtaa, on se menoa.

Sitä ei pitele mikään ja estelyt vain pahentavat tautia.

Vanhassa autossa alkaa olla yhtä sun toista fiksattavaa, se on lähes päivittäinen puheenaihe.

Kalliiksi tulee ja tulevaisuudessa vielä kalliimmaksi. Ja arvokin laskee kuin kuohut Kiutakönkäällä.
Ajo-ominaisuudetkaan eivät kuulemma vanhassa kummoiset ole, huonommat kuin ostettaessa arveltiin. Bensaa vie ihan sikana tai ainakin enemmän kuin kaksi keskiverto autoa yhteensä.

Vakuutusmaksut ovat kovat ja käyttömaksukin enemmän kuin tarpeeksi.

Korimalli vanha eikä värikään kummoinen.

Autojen bongailu alkaa olla päivittäistä puuhaa. Niinhän se kuin hevosta olisi ostamassa.
Netin sivuhistoria täyttyy myytävien autojen kuvilla ja ympäri Suomea olevien autoliikkeiden yhteystiedoilla. Puhelinneuvotteluja myyjien kanssa, myyjien jotka eivät vaihdossa tulevan auton päälle mitään ymmärrä, hyvä kun mikä. Tässä tilanteessa kaikki huonot ominaisuudet unohtuvat, tuskin niitä olikaan muuta kuin perusteluna sille, että on se pakko vaihtaa.
Ei renkaiden potkimista, ei värin valintaa, ei shoppailuretkiä autokauppoihin.

Kaupat tehdään puhelimessa, etumaksu maksetaan ja ei kun autoa hakemaan, matka ei saa olla este eikä keli. Silti ei meillä autoa osteta kuin sikaa säkissä.
Luotan täysin mieheni tapaan tehdä autokauppaa, onhan hänellä yli 40 vuoden kokemus alalta. Siihen en usko, kun hän sanoo tässä olevan meille autoa eläkevuosiksi. Sen olen kuullut ennenkin, mutta on autokauppiaalla kaupan teko niin verissä, että parin vuoden päästä tauti varmasti uusii. Ja ei helpota ennen kuin auto on vaihdettu.

Riipustelen tätä tekstiä uudennäivässä autossa kotimatkalla. Toivottavasti kuski malttaa pysähtyä vaikka Absille taukoa pitämään, alkaa jo nälkäkin olla. 

Varsin tyytyväiseltä mies vaikuttaa valintaansa auton suhteen.
Kytkin on herkkä ja radiokin kuuluu paremmin kuin vanhassa, tosin kieli kuulostaa venäjältä, pitänee etsiä savolainen asema, kun kotiin päästään.
Huollot on tehty ajallaan, on kuin uusi, jonkun perikunnan auto kuulemma,vähällä käytöllä ollut.
Hiljaiset ovat äänet, on kuusi vaihdetta pakin lisäksi! Mihin sitä kuudetta tarvitaan, kun en aina muista sitä vitostakaan käyttää. Entinen oli sentään neliveto. Ei kuulemma näillä ajoilla eikä saloilla moista tarvita.

Hyvä on väri ja siistit sisätilat, voisiko sitä muuta toivoa.

Nopeusmittari ei valehtele kuin piirun verran, sekin tuli matkalla testattua. Hyvä tieto minulle, jolle silloin tällöin valo välähtää.

Pitihän se uusi (meille) menopeli ennen pihaan ajoa pesussa käyttää. Minä siinä muistelemaan, että oliko siinä entisessä automaattisesti kääntyvät sivupeilit, kun tässä uudessa piti käydä ulkopuolelta käsin kääntämässä ennen pesuun ajoa. Oli kuulemma automaattiset silloin, jos sattui talliin ajaessa osumaan ovenpieleen. Silloin kääntyivät kuin itsestään!

Pääsin sentään käymään Varkauden Kamuxessa, missä autojen vaihto fyysisesti tapahtui. Kyllä oli hyvä palvelu, nuorekas, ystävällinen henkilökunta ei minkäänlaista ylimielisyyttä käytöksessä. Kaffet tarjosivat ja toivottelivat hyvää kotimatkaa vaikka eivät tästä kaupasta hyötyneetkään.

Huomenna koeajan auton!

 Tämän olisin halunnut, mutta oli jo myyty 🙊

Tähän ei rahat riittäneet 🙈