perjantai 8. joulukuuta 2017

Niin paljon on aihetta lapsella kiittää


Niin paljon on aihetta lapsella kiittää...nuo sanat olivat päällimmäisenä ajatuksissa Suomen itsenäisyyden 100-vuotias juhlapäivänä. Istuin juhlajumalanpalveluksessa Kerimäen talvikirkon penkissä kahden pitkäaikaisen ystäväni keskellä. Sibeliuksen Finlandia juhlakuoron esittämänä toi kyyneleet silmiin ja taitavasti oli rovasti Toivo Loikkanen asetellut sanansa kiitosvirren tekstiin. Jokaiseen sanaan on helppo yhtyä. 

Kerimäen kirkkorinteen sankaripatsaalla seisoivat tutut miehet kunniavartiossa osoittamassa kiitollisuuttaan vapaan isänmaan meille turvanneille menneille sukupolville. Kunnioittaminen on sana, jonka yhdistän näihin palvelutehtävää suorittaneisiin tuttuihin miehiin. Uskon heidän arvostaneen tuota palvelutehtävää ja uskon heidän kokeneen ylpeyttä saadessaan sen tehdä. Aktiivisina ihmisinä he toki arjessakin ovat mukana erilaisissa palvelutehtävissä muun muassa saattaen viimeiselle matkalle ihmisiä, kun riittävän terveitä sukulaisia tai ystäviä ei ole saatavilla. Vapaaehtoistyö elää tänäkin päivänä ja on aina kiitoksen arvoista. 

Molemmat vierustoverini ovat olleet ystäviäni jo vuosikymmenien ajan, ystäviä joiden kanssa tapaamme nykyään viikoittain yhteisten harrastusten merkeissä, eläkeläisinä meillä on siihen hyvin aikaa. Kiitollinen olen siitä, että tämänkin ajan saan kokea. Juhlavan musiikin täyttäessä kirkon oli helppo ajautua pohtimaan näiden kahden naisen ystävyyden merkitystä elämässäni. Luottamus on sana joka kuvaa sitä parhaiten. Luottamus siitä, että asiat sanotaan suoraan juuri sinulle ja luottamus siitä, että siihen ne myös jäävät. Luottamus siitä, että kelpaat sellaisena kuin olet. 

Vapaus on käsite, joka kuuluu keskeisesti itsenäisyyden juhlintaan ja toistuikin lukuisissa puheissa päivän aikana. Vapauden ja ilon läikähdys nousi pintaan Kerimäen juhlassa lapsikuoron lauluissa. Millä antaumuksella ja riemulla nämä pienet taitajat opettajansa johdolla esiintyivätkään. Ihan parasta! Peittosivat mennen tullen kaiken muun, mutta sehän on vain hyvä, koska totta se on ”Lapsissa on Suomen tulevaisuus”. 

Kiitollisuus…kunnioitus…luottamus…vapaus siinä tärkeimmät iloa unohtamatta. 

"Tämä taivas, tämä maa sillä arvoa on pysyvää. Tämä taivas, tämä maa sukupolvelta toiselle jää."  Sen kunniaksi valaisimme Suomen lipun kotipihassamme.

Ps. Ihan sisäpiirijuttuna kannattaa lähteä hyvissä ajoin liikenteeseen, jos haluaa päästä kunnon pelipaikoille. Katseella ei rottaa tapeta. Jos ei auennut, älä huoli, oltiin ehkä eri juhlissa. Nyt kiltteinä kohti joulua!


3 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis kelloni on kyllä 9.21.
      Kirjoitin siis äsken tuohon tekstin. Tämä väitti, että oli eilinen ilta.
      Mutta siis... Hyvä juttu, Leena.
      Hyvää joulunodotusta teidän perheelle.

      Poista
    2. Samoin sinulle ja kiitos palautteesta :)

      Poista