Marraskuun ilta

Kolmas Veikkola-viikko on hyvällä menolla. Paljon on ennättänyt tapahtua pihapiirissä. Sepon tuntevat tietävät, ettei askareissa aikaa tuhlaannu vaan uusi työ on jo hyvällä mallilla ajatuksissa ennen kuin käsillä oleva on tehty. Naapuriapu on yllättänyt, soraa on ilmestynyt pihaan ja roskat hävinneet ennen kuin on kissaa ennättänyt sanoa.

Opastusta kinkkisissä rakennushommissa on löytynyt. Syksyksi suunnitellut työt ovat viittä vaille valmiita ja pienien puutarha-askareiden jälkeen talvi saa tulla.

Tänään pyhäinpäivänä on ollut lepopäivä. Uuni on lämmitetty hartaudella, kuten pyhään sopiikin ja karjalanpaisti muhii uunissa, tuoksu tervehtii pirttiin astujaa. Saunavieraita odotellaan ja nautitaan kynttilän valosta ja marraskuun pimenevässä illasta. Ihmetellään elämän tarjoamia mahdollisuuksia. Polkuja, joita olemme saaneet yhdessä kulkea.

”Tie ei kerro kulkijalle, mikä mutkan takana odottaa” ja hyvä niin. Jos etukäteen tietäisi polut joita joutuu tai saa kulkea, voisi matkalle lähtö pelottaa. Valintojen tekokin vaikeutuisi, jos etukäteen tietäisi valintojensa seuraukset. Moni hyvä asia jäisi kokematta, toki monelta surultakin säästyisi. Mutta yhtäkaikki hyvä näin, paljon on matkaa takana ja toivottavasti vielä edessäkin. Veikkolan pihapiirin kynttilät on sytytetty pois nukkuneiden rakkaiden muistoksi, mielessä jokainen heistä ❤️