maanantai 31. lokakuuta 2016

Elämä on valintojesi summa_Camus



Karhun poika sairastaa, häntä hellikäämme…
Mutta entä kun helliminen ei riitä, mikä avuksi. Työelämässä ollessa avun tarjosi työterveyshuolto, jonka puoleen voi kääntyä asiassa kuin asiassa. Nyt kun ei tuota ylellisyyttä ole tarjolla, apua joutuu etsimään varsin kirjavasta palvelun tarjoajien kentästä.
Joudut siis tekemään valintoja. 

Nopea, yhden käyntikerran vaativa juttu, vaikkapa ajokorttitodistus ilman erityisselvityksiä, on viisasta hoitaa yksityisellä. Nopeaa, tehokasta, vaikka muuta ei selviäisikään, kuin lupa ajaa. Hintakirjo on melkoinen, siksi joutuu vähän tekemään selvitystyötä palvelun tarjoajien välillä. Se on hyvä muista, ettei todistus ole ilmainen julkisellakaan puolella.

Entä kun vaiva vaatii todennäköisesti useamman käynnin ja mahdollisia laboratorio- ja/ tai kuvantamistutkimuksia. Mihin silloin? Julkisella puolella tarvittavat palvelut löytyvät samasta paikasta ja polku erikoissairaanhoitoon, jos niin ikävästi käy, että sitäkin tarvitaan, on suora. Saatavien palveluiden määrään nähden rahapussi ei juuri hupene. Laatukin on mielestäni kohdillaan, sitten kun hoitoon pääsee. Ja hoidon jatkuvuus on turvattu!
Tältä ovelta ei sinua voi käännyttää, se on lakiin kirjoitettu perusoikeus. 

Mielenkiinnolla seuraan Sote-sopan keittelyä, miten meille ikäihmisille ”palveluiden suurkuluttajina” (niitähän eläkeläiset olemme julkisuus kuvan mukaan) käy ja mitä tuo tullessaan pelottava valinnan vapaus. Osaanko valita vaiko en? Uskallan väittää, että osaan.
Valinnan vapaus on mielestäni hyvä asia, kunhan joku tekee valmiiksi selvitykset palveluntarjoajista, joista valita. Tarjottavat palvelut, henkilöstön ammattitaito, hoitoon pääsy ja suora yhteys jatkohoitoon pitää ainakin olla tiedossa valintaa tehtäessä.
Ne kuuluisat palveluprosessit hyvin kuvattuina!
En pelkää sitäkään, että tieto pirstaloituu eikä ole tarvittaessa käytettävissä, kun asiakas pääsee itse valitsemaan hoitopaikan. Sitä varten on Kanta-arkisto ja Reseptitieto-keskus ja tulevaisuudessa toivottavasti myös keskenään keskustelevat sähköiset tietojärjestelmät ja joustavat keinot tarvittavien lupien antamiseen.

Pienen räkätaudin hoitamiseen onneksi riittävät kotikonstit, kuumaa juotavaa, Buranaa, sinkkiä, C-vitamiiniä, limaa irrottavaa ja yskän ärsytystä helpottavaa rohtoa, lepoa ja villasukat. Ja jos vanhoihin konsteihin uskoo, voi aina voidella jalat voilla, kääräistä ne voipaperiin, villasukat päälle ja nauttia kuuma toti sisäisesti. Ja luottaa siihen, että tauti paranee kahdessa viikossa antibiootilla ja parissa ilman sitä.
Tässä elämän vaiheessa ei onneksi tarvitse pohtia sitä voiko viettää pyjamapäivän ihan hyvällä omalla tunnolla vai olisiko kuitenkin ollut työkuntoinen.
Voi valita vapaasti laiskottelun!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti