Kevät on täällä

Kevät saapui Veikkolaan korkealle taivaan laelle kipuavan auringon mukana, auringon, joka valaisee pihapiirin säteillään. Säteillä, jotka kurkistavat koivujen lomasta, lämmittävät aitan seinämän, houkuttelevat istuskelemaan lämmössään. Säteillä, jotka hiipivät ikkunoista sisälle ja herättelevät ohi kulkiessaan ikkunaväleihin talviunille jääneet kärpäset. Säteillä, jotka leikkivät pirtin räsymattojen raidoissa ja vanhojen hirsiseinien pinnalla. Hankien sulamiseen vielä kotvanen menee. Tätä kaikkea tervehdin ilolla, olen etuoikeutettu voidessani nauttia kevään tulosta vanhan pirtin pihapiirissä. Tämänhetkisen maailman melskeen keskellä alleviivaan voimakkaammin blogini tunnuksen One life. Live it! Elämä on tehty elettäväksi eikä hetkeäkään kannata hukata.

Olimme suunnitelleet avaavamme Veikkolan kevätkauden pääsiäisenä, mutta kuka malttaa odottaa, kun talven selkä taittuu ja valo voittaa. Tiesimme myös puuhaa olevan pihapiirissä tarjolla. Metsämiehet riisuivat alku viikosta pihapiirin vanhoista kuusista ja vapauttivat näin suorarunkoiset männyt ja valkoiset koivut kohottautumaan kohti aurinkoa. Risusavottaa ja latvusten polttamista riittää. Kesän puusavotasta puhumattakaan. Niinpä varustauduimme lähtöön ja houkuttelimme mukaan talkooväkeä, jonka tiesimme nauttivan tarjolla olevasta puuhasta. Mitkä savujaiset saimmekaan aikaan. Mutta pakko on tunnustaa, että ikä on muutakin kuin numeroita. Työrupeamia ja taukoja piti jaksottaa aiempaa tiuhemmin ja tarkemmin piti katsoa mihin epätasaisessa maastossa jalkansa asettaa kaatumisen välttämiseksi. Mutta onneksi ei ole kiire ja rimaa voi aina laskea tilanteen mukaan, taukoja pitää, kun siltä tuntuu. Mukavia taukoja tarjoutui ohi kulkevien naapureiden pysähtyessä juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Ilolla otimme vastaan tervetulotoivotukset uusille kyläläisille, vaikka vain kesäasukkaita olemmekin. Kyläkutsuja jaettiin puolin ja toisin ja niin vilpittömiltä kutsut tuntuivat, että saatammepa piipahtaakin, kun kesäksi käymme. 

Pihasaunan lempeissä löylyissä oli ilta hämärissä hyvä pehmitellä keho seuraavan päivän koitokseen eikä unta tarvinnut houkutella, raitis ilma ja ruumiillinen työ tekivät tehtävänsä. Ensi viikolla jatketaan samalla talkooporukalla, mutta varsinaiseen puusavottaan kutsutaan nuorempaa väkeä ja itse otetaan piällysmiehen paikka.

#hyvälläelämälläeioleikärajaa