Sanoista tekoihin

Vanha sanonta ”paljon puhetta vähän villoja” pitänee paikkansa useammankin asian kohdalla. Pitäisi tehdä jotain, mutta aloittaminen on työn takana. Mitä tarvitaan? Tarvitaan vain muutama ihminen, jotka näkevät puheen taakse ja uskaltavat aloittaa tekemisen. Ihmisiä, jotka uskovat, että mahdottomiinkin juttuihin löytyy ratkaisu ja kaikille töille löytyy tekijänsä.  Jatkavat määrätietoisesti eteenpäin ja kokoavat ympärilleen saman henkisiä ihmisiä. Näin sai alkunsa Kerimäellä sijaitsevan pienen Ruokojärven kunnostus. Kun joukko asiaan uskovia ihmisiä lyöttäytyi yhteen, syntyi Pro Ruokojärvi ry, yhdistys hyvällä asialla.

Järvi ei ole suuren suuri eikä väkeä rantamilla ole paljon, mökkejä harvakseltaan ja väki vanhemman puoleista, mutta onneksi joukossa jokunen nuorempikin. Kaikkia tarvitaan, jos aiotaan saada jotain aikaiseksi. Ja Ruokojärvellä on saatu. Varsinainen talkootyön voimannäyttö on kahden viimeisen viikonlopun aikana pitkälti talkootyönä toteutettu järviruokojen niitto järven rantamilta useamman hehtaarin alalta. Toki apuna oli niittotyön ammattilainen, mutta ilman väen omaa panostusta olisi työ jäänyt tekemättä. Rahaakin tarvitaan, joten onneksi on ELY, joka jakaa avustuksia, kun niitä vain osataan hakea ja muitakin tahoja, jotka ovat tukemassa kunnostustoimia. Aina tarvitaan myös omaa panostusta.

Mitkä sitten ovat onnistuneen talkootyön edellytykset? Pakko tunnustaa, että vaikka sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” ei pidä paikkaansa järven kunnostuksessa, ei suunnittelua kuitenkaan kannata vähätellä. Varsinainen työ tehdään kuitenkin järvellä, siellä riittää niittoa, harvavointia, niittojätteen kuljetusta järvellä ja maalla. On kuormauspaikkojen kunnostusta, että kuormurin kuljettaja pääsee työnsä tekemään. Olennaista on löytää oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Osaamista kyllä löytyy ja intoa ja vastuunottoa.  Hyviä ideoita syntyy, kun maltetaan kuunnella toisiamme. Oikeiden ihmisten tuntemisesta ei ole haittaa, kun apua tarvitaan. Sekin on hyvä muistaa, että talkootyö on aina vapaaehtoista ja väen on hyvä tietää mihin on sitoutumassa. Eikä ihmisten turnauskestävyyttä pidä epäillä, kun yhteinen asia koetaan tärkeäksi.  Huumoriakin tarvitaan, se tekee työn kevyemmäksi. Itselleenkin on hyvä osata nauraa, joku kuitenkin tippuu veneestä tai liukastuu kiveltä, meillä useampikin ihminen. Itse taisin olla ensimmäinen kastautunut. Hyvä sääkään ei ole järvellä haitaksi ja siitä saimme nauttia kyllä jokaisena talkoo päivänä.

Mitä onnistuneet talkoot antavat? Meidän tapauksessamme tehtiin se, mitä pitikin. Järven kunnostushanke eteni aimo harppauksen ja jälki oli hyvää niin kuin tiesimme odottaa, olihan asialla ammattilaiset. Omalla kohdalla parasta antia oli myös se, että sain tutustua Ruokojärven alueella asuviin ja mökkeileviin ihmisiin. Mikä porukka! Parempaa saa hakea. Opin myös uusia taitoja, kuten ruokojen käsin niiton ja moottoriveneellä ajamisen, vaikka en siitä paljon perusta. Enemmän maalla viihtyvä sorttia, kun olen.

Työt Ruokojärvellä jatkuvat niittojen merkeissä ensi kesänä ja jospa silloin saisimme kaikki innostumaan, kun tänä vuonna osallistuminen oli jo lähes sata prosenttinen. Luvassa on kipeitä lihaksia, rakkoja käsissä, mutahoitoja jaloille, väsymistä, mutta tervettä sellaista. Luvassa myös onnistumisen iloa ja yhdessä tekemistä hyvässä porukassa. Ja jos sää on suosiollinen, väriä pintaan ja järviluonnosta nauttimista. Saa olla tekemässä todellisia ekotekoja puhtaamman luonnon puolesta.

Ps. Kaikki kuvat eivät ole omia ottamia. Elokuun ihanan illan kuvasi naapurimökin Marja-Leena.