Pieni
ihminen avarassa maailmassa
Lappi kutsuu kulkemaan ja siihen kutsuun on
helppo vastata.
Kilpisjärvellä matkailuyritystä pitävän Taiston mielestä oikea Lappi alkaa vasta käsivarren korkeudella, minulle sitä on koko Tunturi-lapin alue, niihin maisemiin ei kyllästy. Viime viikko vierähti Pallastunturin kupeessa Muoniossa Torassieppi järven rannalla. Haave pyhiinvaellusmatkasta vaihtui tuntureilla vaeltamiseen, mutta onneksi niin, sillä pääsimme kokemaan yhden pohjoisen kahdeksasta vuoden ajasta, kevätkesän eli Mullistuksen.
Kilpisjärvellä matkailuyritystä pitävän Taiston mielestä oikea Lappi alkaa vasta käsivarren korkeudella, minulle sitä on koko Tunturi-lapin alue, niihin maisemiin ei kyllästy. Viime viikko vierähti Pallastunturin kupeessa Muoniossa Torassieppi järven rannalla. Haave pyhiinvaellusmatkasta vaihtui tuntureilla vaeltamiseen, mutta onneksi niin, sillä pääsimme kokemaan yhden pohjoisen kahdeksasta vuoden ajasta, kevätkesän eli Mullistuksen.
”Kun valkoinen vaihtuu
harmaaksi, nyt jo vihreäksi. Etelänlintujen liverrys soi yötä päivää.
Sulavesien vyöry salpaa toviksi kulkukeinot”.
I päivä
Torniojoki laakson reitti pohjoiseen on ihan
paras
II päivä
Pyhiinvaellusmatkan
voi tehdä kotimaassakin
Vuontisjoen sillalla
III päivä
Näkymä Ounastunturille
Jyppyrän huipulta Hetassa, Karjalansaari uinuu vielä jäiden sylissä.
Tunturi-lapin luontokeskuksessa voi
rauhoittua kirjailija Yrjö Kokon kammarissa, muistathan Pessin ja Illusian
IV päivä
Muoniojoen Äijäkoskella ulkoruokinnassa. Ei
ollut tammukka vielä noussut näille korkeuksille, mutta yhtä kokemusta rikkaampana
tältäkin reissulta.
V päivä
Suuntana
Särkitunturi
Tunturilampi
vapautuu jäistä ihan pian
Tauon paikka
Jaksaa, jaksaa!
Muonitusmestari
Koukussa kulkemaan
Malja valolle puolenyön aikaan omalla
laiturilla
VI päivä
Keimiötunturin kutsu
Repun lepopaikka
Kukkulan kuningas
Korkealla käytiin
Alas on pitkä matka
VII päivä
Osa porukasta
huiputti Taivaskeron.
Minä joudun matkustamaan Tunturi-lappiin
ainakin vielä kerran, Taivaskero, Palkaskero ja monta muuta paikkaa jäi
näkemättä ja kokematta. Kun talvella Vilma Iloinen tarjoutui minulle
vaelluskaveriksi, hiukan epäröin, mutta turhaan. Hyvin jaksoivat vanhat ja
varsat kiivetä tuntureille ihastelemaan upeita maisemia ja nauttimaan luonnon
heräämisestä ja rauhasta. Lämpimästi suosittelen kaikille kiireettömille omien
polkujen kulkijoille. Niin kaukana kaikesta, niin lähellä taivasta.
Onnelliset kulkijat
iloisina ja kiitollisina kaikesta kokemastaan ja uutta odottaen!
"Kulje vapaana. Heitä harteilta kiire.
Olet perillä vaikka olet matkalla.
Jokainen hetki on kaunis."
(Anna-Mari Kaskinen)